Samuel Björk: Poika pimeästä

Olen tykännyt Björkin aikaisemmista teoksista, joten halusin tutustua tähänkin. Kuuntelin tämän BookBeatin äänikirjana, lukijana Markus Niemi. Hän luki ihan ok, mutta hieman liian nykivästi minun makuuni ja himpun verran liikaa eläytyen.

Tarina alkaa kun pimeässä autoileva mies kohtaa tiellä pienen pojan jonka päässä ovat kauriinsarvet. Asiaan tullaan tietenkin palaamaan ennen kuin teos loppuu.

Sitten hypätään ensimmäiseen murhaan joka paljastuu kun isä ja poika kiskovat balettitanssijan ruumiin erämaalammesta. Mia Kruger on jo lähdössä lomalle kun Holger Munch kutsuu Mian takaisin. Ryhdytään tutkimaan murhaa, joka ei jää ainoaksi. Koossa on jälleen vanha ryhmä joka tutkii monimutkaista rikossarjaa.

Samalla tarinaan sekoittuu myös poliisin huumetutkinta mikä linkittyy löyhähsti murhiin. Kun juttuun sotketaan vielä eräs toimittaja jolle annetaan lista viidestäkymmenestä nimestä, ylempi taho määrää ettei jutussa ole mukana enää kuin Munch ja tämän esimies. Mia ja muu tiimi tiputetaan pois, vaikka Munch onkin sitä mieltä ettei murhaaja ole se miltä näyttää.

Lopulta Mia yhdistelee palaset ja luo kokonaiskuvan tapahtumista mutta hieman liian myöhään. Mia jää hullun murhaajan vangiksi joka on tehnyt murhat vain Mian vuoksi. Samalla selviää myös Mian sisaren kohtalo jota on käyty läpi kaikkien teosten ajan.

Taas kerran tykkäsin ja en tykännyt teoksesta. Kerronta oli paikoin omituista vaikka itse juoni oli taas taidokkaasti rakennettu ja sommiteltu. JUONIPALJASTUS: Tämä sarja olisi voinut päättyä tähän, jolloin koossa olisi ollut trilogia sillä mielestäni tässä teoksessa saatiin vastaukset aikaisempiin avoimiin kysymyksiin. Joten on mielenkiintoista jäädä seuraamaan kuinka kirjailija nyt etenee. Hän voi kasvattaa hahmojaan, sillä siihen jäi ihan mukava mahdollisuus. Tai sitten tämä oli tässä ja seuraavaksi vuorossa ovat uudet hahmot. Aika näyttää.

Viveca Sten: Totuuden nimessä

Sandhamn -sarjan kahdeksas osa.

LISÄÄ TULOSSA...

Viveca Sten: Vallan varjoissa

Pitkästä aikaa taas paluu Sandhamniin. Edellisen kerran kuuntelin näitä syyskuussa 2017 mutta hyvin pääsin taas kärryille hahmojen kuulumisista.

LISÄÄ TULOSSA...

Minna Canth: Hanna

Eppu Nuotio: Anopinhammas

Kuuntelin tammikuussa Eppu Nuotion Myrkkykeison ja ihastuin Ellen Lähteeseen, joten minun oli pakko kuunnella myös tämä toinen osa. Nyt odotan tänä vuonna ilmestyvää kolmatta osaa :)

Tämänkin kuuntelin BookBeatin äänikirjana, lukijana Tuija Kosonen. Vaikka lukija oli eri kun ensimmäisessä kirjassa, niin pidin molemmista.

Tarina alkaa, kun Ellen on Espanjassa, tarkemmin sanottuna Andalusiassa puutarhamatkalla. Siellä hän kohtaa Carlosin, ihanan miehen joka on Ellenin omaa ikää ja loistava rakastaja, mutta Ellen pääsee myös suomalais-espanjalaisiin häihin. Tosin häät saavat ikävän lopun kun tuore anoppi kuolee heti häistä seuraavana aamuna. Kuolemassa ei ole mitään erikoista, mutta kuinka ollakaan tuore aviopari muuttaa Ellenin kotikaupunkiin Turkuun.

Toisena sivuojuonena teoksessa on Ellenin ystävän Siljan uusi suhde. Silja on ollut vuosia Pilke-tyttären yksinhuoltaja ja kaipaa toista aikuista rinnalleen. Onneksi Tinderistä löytyy Pekka, ihana mies joka hurmaa Siljan.

Kun hääpari asettuu Suomeen, espanjalainen Carmen huomaa, ettei sopeutuminen ole helppoa. Mikael-sulhasen isä ja tämän sisar eivät tunnu pitävän Carmenista. Lisäksi Lohenkarin perheessä on toinenkin tragedia, Mikaelin mummo on kadonnut vuosia sitten ja ruumis löytyi vasta monen viikkon kuluttua.

Juoni on rakennettu kivasti, vaikka toki lukija arvaakin tietyt juonikuviot. Mitä Lohenkarin perheeseen tulee, niin siinä kirjailija on saanut pidettyä jännityksen loppuun saakka, toisin kun edellisen teoksen kohdalla. Samuelin ja Sindyn suhteen loppuminen on surullinen asia, samoin kun Siljan kohtalo, mikä on myös arvattavissa alkumetreiltä saakka.

Vaikka nämä teokset ovat aavistuksen verran liian täydellisiä, niin samalla ne ovat olleet kivan helppoa kuunneltavaa. Eppu Nuotio maalailee mukavia, idyllisiä kuvia joihin on mukava solahtaa mukaan hetkeksi. Kätevänä Marttana Ellen siivoaa, tekee loistavaa ruokaa ja on muutoinkin kaikin puolin älykäs ja hurmaava.

Lars Kepler: Lazarus

Kuuntelin uusimman Lars Keplerin BookBeatin äänikirjana. Lukija oli Toni Kamula. Niille, joille Keplerin koko tuotanto on tuttua, tämä antaa ehkä eniten, sillä teoksessa viitataan hyvin paljon Nukkumatissa olleisiin tapahtumiin.

Tässä merkinnässä on yksityiskohtia juonesta!

Itselleni teos oli yllättävää kyllä pettymys. Tuli olo, että tämä on kirjoitettu pelkästään myyntitulojen toivossa. Lisäksi se, että tässä haettiin taas kerran mahdollisimman pahaa pahuutta oli hurjaa.

Aika alussa käy selville, ettei Jurek Walter olekaan välttämättä kuollut silloin kun Saga Bauer ampui hänet vuosia sitten. Tosin kukaan muu, kuin Joona Linna ei usko tähän. Siinä vaiheessa kun muutkin lopulta uskovat, että Joona saattaakin olla oikeassa, on jo auttamatta liian myöhäistä!

Yllättäen teoksessa tuodaan esiin Saga Bauerin sisar, johon ei ole viitattu missään vaiheessa aikaisemmissa teoksissa. Tämä tuntuu todella päälleliimatulta, vaikka asiaa yritetään keventää kertomalla myös Sagan poikakaverista joka on myös poliisi ja harrastelee valokuvausta. Tosin tämä kaveri unohdetaan aika pian ensi esittelyn jälkeen, toisin kun Sagan isä ja sisar joutuvat suureen vaaraan. Lopulta Saga tekeekin jotain aivan kamalaa hiekkakuopan väijytyksessä liittyen hänen isäänsä. Asia, jonka muuten oivalsin aika nopeasti.

Joona puolestaan painuu heti maan alle heti kun tajuaa Jurekin olevan kannoillaan. Hän ottaa mukaansa tyttärensä ja ystävänsä. Lumi (Linna, heh heh) ei tosin kestä isänsä oikkuja ja valittaa niin pitkään, että Joona luovuttaa ja palaa Ruotsiin ottamaan Jurekia kiinni. Tosin sillä välin Saga on onnistunut mokaamaan lahjakkaasti tuhat juttua ja pilaa kaikkien turvallisuuden. Lopussa Saga ajautuukin mielenkiintoisen ratkaisuun, tosin varmuutta ei ole selviääkö hän vai ei.

Mukaan on otettu kaksosten tähtikuvio jonka perusteella löydetään paikkoja jotka ovat Jurekille tärkeitä, sillä hänellä oli kaksoisveli jonka Joona tappoi. Tämäkin on hieman hassua, että asia oivalletaan vasta nyt, mutta jotain uuttahan täytyy aina keksiä. Loppuun jäi kiva koukku Majava-nimisestä tyypistä.

Tämän hetkisten fiilisten mukaan en odota tällä hetkellä kovin paljon seuraavaa Joona Linnaa. Harmi, sillä olen pitänyt näistä kirjoista todella paljon!

Eppu Nuotio: Myrkkykeiso

[Viime vuoden kirjalistaukset ovat jääneet kirjoittamatta. Olen kuitenkin luvannut itselleni, että kirjaan ne kirjat tänne alkuvuoden aikana.]

Tämän vuoden aloitin kuuntelemalla Eppu Nuotion Myrkkykeison joka on ensimmäinen osa Ellen Lähteen tutkimuksista. Oli mukavaa katkaista lukemattomuus tämmöisellä 'villasukkadekkarilla' missä hoidetaan puutarhaa ja kokataan hyvää ruokaa.

Kuuntelin tämän BookBeatin kautta, lukijana Leena Rapola jolla oli mukavan rauhallinen ääni teokseen. Pidin siitä kuinka hän eläytyi välillä tarinaan :)

Teoksen alussa tuntui, kun kirjailija marssittaisi joukon hahmoja hengästyttävällä tahdilla esiin vaikka itse teos oli kuunneltuna vain reilun kahdeksan tuntia.

Ellen Lähde on varhaiseläkkeellä oleva aktiivinen Martta joka on kiinnostunut niin puutarhanhoidosta kuin ruoanlaitosta. Hän on myös kiinnostunut läheistensä asioista ja vierailee ahkerasti poikansa ja tämän kumppanin luona Berliinissä. Lisäksi hänellä on nuorempi rakastaja Ami.

Hahmoja teoksessa riittää paljon ja heidän kohtalonsa kiertyvät ja linkittyvät yhteen useaa eri reittiä.
Mirkka Kairikko elää täydellistä elämää, ainakin bloginsa ja instagramtilinsä perusteella. Timo Lappo on Mirkan puoliso, lapanen mieheksi. Mimmi on heidän pieni tyttärensä ja Anneli Mirkan sisar joka kadehtii kaikkea sitä mitä Mirkalla on.
Silja on Ellenin ystävätär ja Pilke-tyttären yksinhuoltaja.
Ellenin naapurissa asuaa konservatorion pianonsoiton opettaja Irina, tämän mies ja heidän poikansa Samuli, joka auttaa Elleniä kaikessa pienessä kuten etsii tietoa netistä.
Petra ja Jouni ovat Inna-tyttären vanhempia. Inna harrastaa telinevoimistelua yhdessä Pilken kanssa.

Tapahtumat sijoittuvat Turkuun ja Kemiönsaareen. Keskiössä on Mirkka Kairikko joka katoaa yllättäen kesämökiltään. Poliisi, aviomies ja sisar ovat ihmeissään, ei ole Mirkan tapaista häipyä ilmoittamatta. Ellen on hoitamassa pientä Mimmiä ja tutustuu näin tapaukseen lähemmin. Koska Mirkan katoaminen ei jätä Elleniä rauhaan, tämä pyytää naapurin Samulia avustamaan ja etsimään Mirkasta kaiken mahdollisen tiedon netistä.

Juonellisesti tämä on mukavasti rakennettu ja kuulija pääsee pohtimaan milloin kenenkin kohdalla, että mikä olisi tämän hahmon motiivi surmata Mirkka, sillä kuollut tämä on, siihen lopputulokseen tullaan hyvin pian. Onko syyllinen kateellinen sisar vai aviomies, jota ei ole koskaan kiinnostanut vaimon ja tyttären asiat? Entä mikä yhteys mökkinaapureilla Petralla ja Jounilla on Mirkka Karikkoon. Lisäksi Petran omituinen muistinmenetys sattuu sopivasti juuri Mirkan katoamisen aikaan.

Henkilöhahmot kietoutuvat toisiinsa ja alun esittelyiden jälkeen on toisaalta helppoa päästä nauttimaan itse tapahtumista. Teoksen alun perusteella näkee, että kirjailija suunnittelee luovansa tästä sarjan, sen verran perusteellisesti jotkut hahmot käydään läpi. Jään odottamaan tuleeko Samulista Ellenin luottoavustaja vaikka seuraava osa sijoittuukin Espanjaan.

Tämän ovat lukeneet myös ainakin Paula, Tuija ja Mari.

Kirjavuosi 2018

Tulossa!

Becky Albertalli: Minä, Simon, Homo Sapiens

Tämä on hyvä kirja katkaista pitkään jatkunut blogihiljaisuus. En ole lukenut/kuunnellut kaunokirjoja moneen, moneen kuukauteen. Tähän on ollut omat syynsä, mutta nyt tuntuu, että voisin taas sukeltaa kirjojen maailmaan :) En edelleenkää aseta itselleni tavoitteita tämän blogin suhteen, mutta tunnen että olen jälleen avoin kirjallisuudelle.

Tästä kirjasta kiinnostuin kun olin viikonloppuna elokuvissa ja näin kirjan pohjalta tehdyn leffan trailerin ja päätin heti, että haluan nähdä elokuvan. Se, että leffa pohjautuukin kirjaan oli yllätys ja kun sain teoksen kirjastosta vielä heti samantien olin myyty. Ahmin kirjan hetkessä ja muistin taas miksi rakastankaan lukemista.

Simon on lukion toisella luokalla oleva poika (16-vuotias). Hän harrastaa näytelmäkerhoa, hänellä on kaksi siskoa, hän on Harry Potter -fani ja hän on homo. Simonilla on myös salainen nettiystävä Blue, samaa koulua käyvä toinen homopoika jonka henkilöllisyyttä Simon ei tiedä. Koulukaveri kuitenkin lukee sattumalta Simonin ja Bluen välistä sähköposteilua ja ryhtyy kiristämään Simonia.

Nurkkaan ajettu Simon tasapainoilee ystävyyden ja ihastumisen kapealla nuoralla. Toisaalta häntä painostavat parhaat ystävät, toisaalla on salaperäinen Blue, johon Simon on todella, todella ihastunut. Jossain vaiheessa koulun Tumblr-tilille ilmestyy viesti, jossa Simon tulee kaapista ulos. Tosin Simon ei ole kirjoittanut sitä itse. Mitä se tarkoittaa hänen ja Bluen suhteelle?

Teos oli ihana hyvänmielen lukukokemus. Simonin ja Bluen viestittelyä oli suloista lukea ja jännittää Simonin rinnalla kuka mystinen Blue onkaan. Hänen henkilöllisyytensä tuli yllätyksenä, mutta hyvänä sellaisena. Blue on juuri oikea tyyppi Simonille <3 Vaikka kyseessä onkin nuortenkirja, niin tällaiselle iki-romantikolle kuin minä, genre uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Kirja oli hauska, hellyttävä, suloinen ja romanttinen. Nyt odotan malttamattomana elokuvaa!

Kirjavuosi 2017

Kaksi vuotta sitten aloitin perinteen, että kirjoitan aina vuoden viimeisenä päivänä kuluneen vuoden kuulumiset. Tänä vuonna tämä postaus meni todella hilkulle, sillä vuoden vaihtumiseen on enää hetki.

Tänä vuonna en ole blogannut yhdestäkään kirjasta loka-joulukuussa. Tähän on syynä se, että aikani on vienyt toiset projektit enkä ole yksinkertaisesti lukenut/kuunnellut mitään tänä aikana. En ole kuitenkaan huolissani asiasta, sillä tiedän etteivät kirjat häviä mihinkään. Joten toivon, että vuonna 2018 pääsen taas takaisin tämän rakkaan harrastukseni pariin.

Vuonna 2017 kirjoitin 57 teoksesta, joista 35 oli äänikirjoja ja 22 fyysisiä kirjoja.

Dekkarit olivat taas ykkössijalla 37 teoksella, joka on huima määrä koko vuoden kirjoista.
Näistä merkittävimpiä ovat Viveca Stenin tuotano, Håkan Nesserin tuotanto sekä Nesbon neljä teosta, joista nostan hänen uusimman Janon. Soininvaaraa kuuntelin kolmen teoksen verran ennen kuin totesin, ettei hän taita olla minua varten. Stefan Ahnheim oli ihana uusi tuttavuus jonka tuotantoon rakastuin. Leena Lehtolaiselta luin uusimman ja Kristina Ohlssonilta kuuntelin Mion bluesin. Keplerin Kaniininmetsästäjän luin samoin kuin Sipilän Syvälle haudatun. Marko Kilveltä tutustuin novelliin ja uuteen avaukseen Undertakeriin. Samuel Björk pääsi yllättämään kahdella teoksellaan, lisää jää odottamaan. Mutta ehdottomaksi ykköseksi vuoden dekkareista nousi Robert Galbraithin (J. K. Rowling) kolme teosta joiden päähenkilöt Cormoran ja Robin luikertelivat sydämeeni.

Romantiikan puolelta kuuntelin Jane Austein Neito vanhassa linnassa sekä Kristiina vuoren kolme teosta (Näkijän tytär, Neidon paula sekä Kaarnatuuli), jotka ovat myös historiallisia tarinoita. Tutustuin myös Nora Robertsin tuotantoon kolmen teoksen verran (puhdasta romantiikkaa!) ja yllätyin että pidin niistä. Suomalaisista kuuntelin Luhtasen Tähtiroolin.

Nuortenkirjoja kuuntelin/luin Anna-sarjan muodossa. Ihania!

Tietokirjoja ei ollut kuin yksi, Christian Rönnbackan Kävikö käry? mikä kyllä huvitti koko rahan edestä!

Muita, ehkä hieman sekalaisempia teoksia olivat Elena Ferranten Loistava ystäväni (äänikirja), Meyesin Kemisti, Vilénin Mangopuun alla (äänikirja) sekä Mia Vänskän Saattaja (äänikirja) sekä Tremaynen Jääkaksoset.

Kirjavuoteni oli ehkä hieman yksitoikkoinen etenkin kun vuoden kolme viimeistä kuukautta jäi täysin vaillle merkintöjä. Toivotaan kuitenkin, että ensi vuosi olisi taas hieman monipuolisempi :) Tänä vuonna uppuduin taas uusien kirjalijoiden tuotantoon (Viveca Sten, Håkan Nesser, Robert Galbraith, Stefan Ahnheim) ja kuten tapoihini kuuluu, uppoudun heihin täysin.

Äänikirjoja oli enemmän kuin tavallisia kirjoja. Tähän on syynä äänikirjojen helppous, sillä samaan aikaan voi tehdä muita asioita kuten kotitöitä tai lenkkeillä.

En edelleenkään tee lupauksia uudelle vuodelle. Toivon, että saan nauttia paljon uusien ja vanhojen kirjailijoiden tuotannosta!