Mia Vänskä: Saattaja

Joskus näköjään kannattaa tarttua tuntemattomaan! Tämä Mia Vänskän teos oli todella positiivinen yllätys. En ole mikään kauhu-fani, mutta tämä toimi todella, todella hyvin. Ehkä tämä oli ennemmin fantasiaa kuin kauhua. Tosin en ole paras mahdollinen arvioimaan tätä kauhukirjallisuuden genressä, sillä laji on minulle vieras. Nappasin tämän kirjaston äänikirjahyllystä. Lukijana on Leena Pöysti, jonka ääni sopii hyvin tarinaan. Luulen, että tämä toimi minulle paremmin äänikirjana, kun jos olisin itse lukenut teoksen.

En löytänyt äänikirjan kantta, joten laitan kirjan kannen, se on samanlainen äänikirjan kanssa.

Lilja on omituisessa parisuhteessa Joken eli Joukon kanssa. Selviää, että mies pettää häntä, joten Lilja päättää lähteä. Hän muuttaa takaisin lapsuuden kotikaupunkiinsa ja vanhaan kotitaloonsa. Pian alkaa tapahtua kummia, kellarin varasohuoneen lattialle ilmestyy tyhjästä vesilätäkkö, valot syttyvät itsestään, tavarat liikkuvat. Aluksi Lilja laittaa tapahtumat stressin syyksi, mutta sitten hän kohtaa vanhan naisen joka kertoo Liljalle hänen tehtävänsä.

Lilja on saattaja, hänen on saatettava välitilaan joutuneet kuolleet oikealle puolelle jokea ilman että Se saa heidät. Se on musta pahuus, joka vaanii veden alla valmiina nappaamaan ikuiseen kadotukseen. Lilja on perinyt saattajan roolin äidiltään, taito kulkee suvussa. Vaikka Lilja ei haluaisikaan tätä tehtävää, hänellä ei ole vaihtoehtoja.

Jouduin kuuntelemaan äänikirjan lopun kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla luolan tapahtumat menivät hieman ohi, kun puuhailin samalla jotain muuta. Mutta toisella kerralla nautiskelin tarinasta kunnolla, ja etenkin viimeiset lauseet olivat hienoja.

Olen iloinen, että tutustuin tähän. Joskus on tosiaan hyvä luopua ennakkoluuloistaan ja tarttua uusiin asioihin. Luulen, että tartun kirjailijan muihinkin teoksiin jos ne sopivasti osuvat kohdalle. Erityisesti esikoiskirjaksi tämä oli todella hyvä ja jää varmasti mieleen.

Myös muissa blogeissa tämä on otettu positiivisesti vastaan. Muun muassa marjis, Satu, Morre, Villis, Susa, Annika ja Ahmu ovat tutustuneet tähän. Saattaja on ilmestynyt vuonna 2011.

Seija Vilén: Mangopuun alla

Ennen joulua kirjastossa vieraillessani poikkesin äänikirjahyllyllä. Tässä teoksessa viehätti pirteä kansi, joten ajattelin testata. Ei ehkä ihan minun juttuni, vaikka ei tämä huonokaan ollut. Jäin miettimään tämän kuunnteltuani, että olisinkohan lukenut teosta itse, vaikka välillä olisin kaivannutkin kirjaa ja tekstiä eteeni hahmottaakseni tarinan kulun paremmin.

Teos on kuvaus nuoresta naisesta, jonka sydän halajaa jotain mikä löytyy Krishna-uskovaisten luota. Nainen liittyy liikkeeseen, kauppaa kirjoja, vierailee Intiassa ja menee lopulta Krishna-papin kanssa naimisiin ja saa lapsia. Välillä muistellaan lapsuutta ja nuoruutta, välillä kipuillaan uskonnon vaatimuksia, kunnes lopulta tulee seinä vastaan ja vaihtoehtoja on jäljellä enää yksi: uusi elämä.

Itselleni Krishna on vieras, joten en osaa arvioida onko kuvaus liikkeestä miten totuudenmukainen. Minulle tuli voimakkaasti lestadiolaisuus mieleen, niin paljon erilaisia sääntöjä ja määräyksiä tuntui olevan. Lisäksi olin kuvitellut tämän uskonnon paljon iloisemmaksi ja joogaavammaksi, mutta nähtävästi olen erehtynyt samalla tavalla kun tarinan nuori tyttö.

Olen edelleen kahden vaihella tykkäsinkö teoksesta vai en. En olisi tätä ehkä itselleni ostanut tai fyysiseen kirjaan tarttunut. Siinä mielessä kirjaston äänikirjahylly onkin loistava, että pystyn testaamaan erilaisia teoksia sitoutumatta niihin. Mutta ehkä mieleni kuitenkin kääntyy kaiken pohdinnan jälkeen siihen, että olen iloinen että tutustuin tähän kirjaan. Hyvä kirja herättää ajatuksia, vielä pitkään sen jälkeen kun kannet on laitettu kiinni. Tämänkin kuuntelun lopetin noin vuorokausi sitten ja tapahtumat ovat pyörineet siitä asti mielessäni, enkä oikein osaa edes sanoiksi pukea kaikkia ajatuksia ja tunteitani. Ehkä tämä täytyy jokaisen kokea itse.

Muissa kirjablogiessa tämä on saanut hyvät kommentit ja itsekin oivalsin paljon enemmän niitä luettuani. Tässä muutamia: Kirjamielellä, Kirsin kirjanurkka, Kirjapeto ja Koko lailla kirjallisesti.