Kirjavuosi 2018

Tulossa!

Kirjavuosi 2017

Kaksi vuotta sitten aloitin perinteen, että kirjoitan aina vuoden viimeisenä päivänä kuluneen vuoden kuulumiset. Tänä vuonna tämä postaus meni todella hilkulle, sillä vuoden vaihtumiseen on enää hetki.

Tänä vuonna en ole blogannut yhdestäkään kirjasta loka-joulukuussa. Tähän on syynä se, että aikani on vienyt toiset projektit enkä ole yksinkertaisesti lukenut/kuunnellut mitään tänä aikana. En ole kuitenkaan huolissani asiasta, sillä tiedän etteivät kirjat häviä mihinkään. Joten toivon, että vuonna 2018 pääsen taas takaisin tämän rakkaan harrastukseni pariin.

Vuonna 2017 kirjoitin 57 teoksesta, joista 35 oli äänikirjoja ja 22 fyysisiä kirjoja.

Dekkarit olivat taas ykkössijalla 37 teoksella, joka on huima määrä koko vuoden kirjoista.
Näistä merkittävimpiä ovat Viveca Stenin tuotano, Håkan Nesserin tuotanto sekä Nesbon neljä teosta, joista nostan hänen uusimman Janon. Soininvaaraa kuuntelin kolmen teoksen verran ennen kuin totesin, ettei hän taita olla minua varten. Stefan Ahnheim oli ihana uusi tuttavuus jonka tuotantoon rakastuin. Leena Lehtolaiselta luin uusimman ja Kristina Ohlssonilta kuuntelin Mion bluesin. Keplerin Kaniininmetsästäjän luin samoin kuin Sipilän Syvälle haudatun. Marko Kilveltä tutustuin novelliin ja uuteen avaukseen Undertakeriin. Samuel Björk pääsi yllättämään kahdella teoksellaan, lisää jää odottamaan. Mutta ehdottomaksi ykköseksi vuoden dekkareista nousi Robert Galbraithin (J. K. Rowling) kolme teosta joiden päähenkilöt Cormoran ja Robin luikertelivat sydämeeni.

Romantiikan puolelta kuuntelin Jane Austein Neito vanhassa linnassa sekä Kristiina vuoren kolme teosta (Näkijän tytär, Neidon paula sekä Kaarnatuuli), jotka ovat myös historiallisia tarinoita. Tutustuin myös Nora Robertsin tuotantoon kolmen teoksen verran (puhdasta romantiikkaa!) ja yllätyin että pidin niistä. Suomalaisista kuuntelin Luhtasen Tähtiroolin.

Nuortenkirjoja kuuntelin/luin Anna-sarjan muodossa. Ihania!

Tietokirjoja ei ollut kuin yksi, Christian Rönnbackan Kävikö käry? mikä kyllä huvitti koko rahan edestä!

Muita, ehkä hieman sekalaisempia teoksia olivat Elena Ferranten Loistava ystäväni (äänikirja), Meyesin Kemisti, Vilénin Mangopuun alla (äänikirja) sekä Mia Vänskän Saattaja (äänikirja) sekä Tremaynen Jääkaksoset.

Kirjavuoteni oli ehkä hieman yksitoikkoinen etenkin kun vuoden kolme viimeistä kuukautta jäi täysin vaillle merkintöjä. Toivotaan kuitenkin, että ensi vuosi olisi taas hieman monipuolisempi :) Tänä vuonna uppuduin taas uusien kirjalijoiden tuotantoon (Viveca Sten, Håkan Nesser, Robert Galbraith, Stefan Ahnheim) ja kuten tapoihini kuuluu, uppoudun heihin täysin.

Äänikirjoja oli enemmän kuin tavallisia kirjoja. Tähän on syynä äänikirjojen helppous, sillä samaan aikaan voi tehdä muita asioita kuten kotitöitä tai lenkkeillä.

En edelleenkään tee lupauksia uudelle vuodelle. Toivon, että saan nauttia paljon uusien ja vanhojen kirjailijoiden tuotannosta!

Kirjavuosi 2016

Aloitin vuosi sitten tämän uuden perinteen. Kirjoitan vuoden viimeisenä päivänä kirjoista joita olen kuluneen vuoden aikana lukenut tai kuunnellut.

Vuonna 2016 luin/kuuntelin yhteensä 82 teosta. (22 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna.)
Näistä 40 oli äänikirjoja ja 42 "fyysisiä" kirjoja.

Dekkareita luin ehdottomasti eniten, yhteensä 40 teosta eli lähes puolet koko vuoden teoksista!
Täältä nousi useampi kirjailija, joiden tuotantoa luin paljon. Esimerkiksi Leena Lehtolaista luin 7 teoksen verran, missä on mukana koko Hilja Ilveskero -sarja, yksi novellikokoelma ja pari Maria Kalliota äänikirjoina.
Lars Kepleriltä tutustuin neljään teokseen, joista suurimman osan kuuntelin äänikirjana. Minusta tuli Joona Linna fani näiden teosten myötä, vaikka aluksi takkusinkin näiden kirjojen kanssa.
Christian Rönnbacka oli syksyn ajan kuuntelussa yhteensä viiden teoksen verran ja yhden luin, kun Antti Hautalehdon kuulumiset kiinnostivat. Tässä uusi suosikkini suomalaisista dekkaristeista.
Positiivisin yllättäjä oli Falvia de Lucesta kertovat Alan Bradleyn kirjoittamat teokset. Ihastuin totisesti tähän nuoreen neitoon!
Stieg Larssonin Millenium-trilogian olen lukenut aikaisemmin, mutta tänä vuonna kuuntelin teokset uudelleen äänikirjoina. Myös Lagercrantzin kirjoittaman "neljännnen osan" luin/kuuntelin, vaikka en tykännytkään siitä.
Agatha Christien tuotannosta kuuntelin Poirot tarinan ja Kymmenen pientä neekeripoikaa. Myös Sophie Hannahin Suljetun arkun kuuntelin, vaikka tämä uusi Poirot kertoja ei olekaan mieleeni.
Muita dekkari/jännityskirjoja oli Remeksen, Sipilän ja Hiekkapellon uusimmat sekä Nesbon Lumiukon ja Zanderin Uimarin. Myös Antti Tuomaisen novellin kuuntelin, samoin kuin Hawkinsin Nainen junassa teoksen. Risto Isomäen tuotantoon tutustuin kahden äänikirjan verran. Ohlssonin Lotus bluesin vuoroin luin vuoroin kuuntelin.

Historillaisia teoksia oli tänä vuonna paljon, yhteensä 11 teosta.
Utriota luin paljon, teoksia oli kahdeksan. Näistä yksi oli nuortenromaani Kuka olet, Elissa? ja suurin osa muista keskiaikaan sijoittuvia tarinoita kuten Uhritulet, Vanajan Joanna ja Haukka, minun rakkaani.
Kristiina Vuorelta kuuntelin kaksi keskiaikaista teosta.
Gabaldonilta luin vain yhden Lord John tarinan.

Fantasiaan tutustuin kuuden teoksen verran.
Luin lapselle ääneen Philip Pulmanin Universumin tomu -trilogian sekä seitsemännen Harry Potter kirjan.
Meyerin Vieraan luin ja Tolkienin Hobitin kuuntelin.
Tähän fantasia kategoriaan menee varmaan myös Anne Ricen Prinsessa Ruususesta kertova K-18 S/M trilogia.

Romanttisia teoksia oli vain kaksi, molemmat Jane Austenin käsialaa.

Lasten ja nuorten kirjoja oli toki useampi (Ution teos, Hobitti, Harry Potter...), mutta tähän laitan vain Kaisa Ikolan Ylämaan sudet sillä muut ovat jo muissa kategorioissa.

Pohjois-Koreasta kertovaa kirjallisuutta luin kaksi hyvin erilaista tarinaa.

Muistelmista tutustuin Jennifer Worthin Hakekaa kätilö! sarjan toiseen ja kolmanteen osaan.

Huumoripainoitteista kirjallisuutta edusti Kaisa Haatasen pari teosta.

Luokkaan "muut kirjat" listaan yhteensä 10 teosta, joukossa muun muassa kaksi Torey Haydenin kirjaa, Oksasen Norma, Liksomin Hytti nro 6, Stockettin Piiat, Hiltusen Onni ja vuoden yksi suosikkiteoksistani Dickerin Baltimoren sukuhaaran tragedia. Juri Nummelinin toimittama novellikokoelma ihmissusista edustaa kai kauhua, Luhtaniemen teos psykologista trilleriä ja Jääskeläisen äänikirja maagista realismia. Mielenkiintoisia kokemuksia kaikki.

Aikaisemmin luetuista teoksista kirjoitin vain kolmesta. Mankellin Riian verikoirista, Lehtisen Ruusunnupusta ja Setterfieldin Kolmannestatoista kertomuksesta. Tämä on kuitenkin kaksi enemmän kuin viime vuonna! Hiljaa hyvä tulee, vaikka voisin taas ensi vuonna yrittää panostaa tähän asiaan hieman enemmän.

Ei voi sanoa, että kirjavuoteni olisi ollut kovin monipuolinen. Lähinnä tuolla on dekkareita/jännitystä, mutta toisaalta pidän siitä paljon. Jos löydän hyvän kirjailijan haluan yleensä tutustua koko hänen tuotantoonsa, olipa kyse dekkaristista tai jostain muusta.

Syksyllä kuuntelin todella paljon äänikirjoja ja varsinainen lukeminen jäi vähälle mikä harmittaa hieman. Toisaalta taas vuosi tarjosi hyvin erilaisia kokemuksia kirjallisuuden osalta, ja joukossa on muutakin kuin vain dekkareita, historiaa ja fantasiaa. Kaikki riippuu siitä missä valossa asioita tarkastellaan :)

Mitään lupauksia en taaskaan tee ensi vuodelle. Luen ja kuuntelen omaan tahtiini sitä mitä milloinkin haluan. Toivon toki että uusi vuosi olisi hieman monipuolisempi, mutta voi olla että tällä samalla, hyväksi havaitulla kaavalla mennään :)



Ps. Listasta puuttuu pari fantasiakirjaa, jotka olen lukenut/kuunnellut tämän vuoden aikana mutten ole ehtinyt kirjoittaa niistä tänne. Klassikko Taru sormusten herrasta sekä Harry Potter näytelmä. Palaan näihin ensi vuonna!

Kirjavuosi 2015

En ole aikaisempina vuosina koonnut mitenkään vuoden aikana lukemiani kirjoja. Tänään ajattelin, että olisi kiva tehdä tällainen postaus.

Mitä siis tuli luettua tai kuunneltua äänikirjana vuoden 2015 aikana?

Teoksia oli yhteensä 60.

Dekkareista Leena Lehtolaista luin/kuuntelin seitsemän teoksen verran ja Remestä neljän. Uusi tuttavuus oli Kristina Ohlsson, jonka tähänastisen tuotannon luin kokonaan eli yhteensä viisi teosta. Yksittäisiä dekkareita tuli luettua muutamia, kuten esim Sipilän ja Marklundin uusimmat ja Anna Janssonin Haudankaivaja, joka ei sytyttänyt minua. Lisäksi joukossa oli uusin Poirot-tarina, joka oli pettymys.

Fantasia puolelta esille nousee Twilight-sarja (4 teosta) ja ehdottomasti Harry Potter kuuden teoksen verran, plus päälle suomentajan oma teos ja Rowlingin täydentävä teos. Potterit luin ääneen lapselle.

Historialliselta puolelta Utrion kirjoja oli vain kaksi, uusin ja pikku tarina vuosien takaa. Kauniston trilogian kaksi viimeistä luin, vaikken ollutkaan suuresti ihastunut ensimmäiseen osaan.

Kevyempää kirjallisuutta olivat mm. Grey, Hääyöaie ja Orange is the new black.

Nuorenkirjallisuuteen tutustuin Simukan Lumikki-trilogian osalta, Pöllöpojan (Hayden) ja Veljeni Leijonamielen muodossa. Lisäksi Muumeja tuli kuunneltua lasten kanssa äänikirjoina yhteensä neljä.

Tietokirja/elämänkertaa pääsi edustamaan Ville Haapasalosta kertovat teokset.

Aikaisemmin luetuista teoksista kirjoitin vain Ibsenin Nukkekodista. Tämä voisi olla asia, johon voisin paneutua vuonna 2016! Kirjahyllyni pullistelee luettuja teoksia, mutta niistä kirjoittaminen tänne blogiin tuntuu aivan ylivoimaiselta.

Varsin monipuolinen kirjavuosi siis. Dekkarit ovat selkein enemmistö, toisena taitaa tulla tuo fantasia. Mutta ovathan molemmat suosikkejani :)

Mitään lupauksia tai suunnitelmia en tee vuodelle 2016. Katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessan!