Håkan Nesser: Carmine Streetin sokeat

Kuunneltuani kesällä Håkan Nesserin Barbarotti -sarjan tykästyin jännällä tavalla hänen tyyliinsä. Minulle se sopii ehdottomasti äänikirjan muodossa, joten en epäröinyt kun näin kirjastossa tämän Carmine Streetin sokeat. Lukijana tässä on myös Barbarotteista tuttu Antti Jaakola. Ihanan rauhallinen ja viipyilevä teos, jota myös lukija kunnioittaa kauniisti.

Tämä ei ollut aivan perinteinen dekkari. Luokittelisin tämän ennemmin pohdiskelevaksi rikoskirjaksi. Parinskunta Erik ja Winnie muuttavat New Yorkiin sen jälkeen kun heidän 4-vuotias tyttärensä Sarah on siepattu. Erik on tarinan kertoja, hän on kirjailija joka kirjoittaa tapahtumista samaan aikaan kirjaa. Winnie on kuvataiteilija. Hienoa on ettei heidän kansalaisuuksiaan kerrota missään vaiheessa, toki jokainen voi tahoillaan arvailla niitä mutta toisaalta niillä ei ole yhtään mitään merkitystä.

Joka päivä Erik suuntaa kirjastoon kirjoittamaan Winnien jäädessä kotiin maalaamaan. Sarah on paikoin tabu heidän välillään, vaikka Erik ajatteleekin lastaan joka hetki. Toisinaan Winnie ilmoittaa Sarahin olevan elossa. Kirjastossa Erik kohtaa entisen potiisin/yksityisetsivän, joka auttaa Erikiä selvittämään muun muassa Winnien menneisyyttä sekä tietenkin Sarahin katoamista.

Tarinan loppu oli yllättävä. Ehkä jossain vaiheessa osasin aavistaa mitä tulee tapahtumaan, mutta pidin lopusta paljon. Lisäksi tämän teoksen loppu ei ollut liian valmiiksi pureskeltu, vaan se jätti lukijalleen/kuulijalleen tilaa omille ajatuksille. Teoksen sävy oli todella surumielinen, mutta niin oli aihekin: lapsen katoaminen.

Tämä on luettu ja pidetty myös mm. näissä blogeissa: Tuulevin lukublogi, Leena Lumi, Ullan Luetut kirjat sekä Rakkaudesta kirjoihin.

Håkan Nesser: Pikku-Burman teurastajatar

Viides ja viimeinen Barbarotti. Ensimmäisen teoksen aikana ihmettelin että kuinka tämmöistä voi olla, mutta teos teokselta nämä ovat imaisseet mukaansa ja päässeet myös yllättämään. Tämä viimeinen on hyvin surumielinen ja pohdiskeleva, ja jos tämän olisin lukenut (kuunnellut) pelkästään niin olisi muut kyllä jääneet testaamatta. Tämänkin hankin Elisa kirjan äänikirjana, lukijana Antti Jaakola.

Barbarottiin henkilökohtaisessa elämässä kuohuu, sitä en nyt avaa tässä sen enempää, mutta tilanne vaikuttaa koko teoksen ajan. Joko siitä syystä, tai jostain aivan muusta Barbarottin esimies antaa hänelle useamman vuoden vanhan jutun tutkittavaksi. Tapaus on yksinkertainen: mies on kadonnut lehdenostoreissulla. Pääepäilty on miehen vaimo joka on saanut liikanimen Pikku-Burman teurastajatar kauan sitten tapahtuneen verityön vuoksi. Nainen on surmannut ja paloitellut silloisen miehensä ja istunut vankilassa tuomionsa. Luonnollista on että poliisi epäilee häntä.

Barbarotti tutkii molempia tapauksia, jututtaa ihmisiä ja pohtii asioita. Samaan aikaan kollega Eva pähkäilee toisenlaisen tapauksen kanssa, joka onneksi selviää lopussa samoin kuin totuus Pikku-Burman tapauksesta.

Hieman harmittaa, että nämä olivat nyt tässä. Olisin mielelläni kuunnellut vielä yhden lisää. Ehkä siksi, että olen utelias mitä Barbarottille itselleen tapahtuu. Mutta toisaalta tilanne jäi hyvään hetkeen mistä jokainen voi itse kuvitella kuinka tarina jatkuu. Ehkäpä testaan jonkun muun Nesserin jossain vaiheessa.

Håkan Nesser: Yksinäiset

Olen jäänyt totaalisesti koukkuun näihin Barbarotteihin. Yksi toisensa jälkeen olen napsinut näitä Elisa kirjasta äänikirjana. Jokainen on ollut niin erilainen, mutta ensimmäisen jälkeen jokainen on puhutellut omalla tavallaan. Lukijana on kaikissa sama Antti Jaakola. Hän tekee kyllä hyvää työtä ja nautin hänen äänestään.

Metsästä löytyy ruumis, täsmälleen samasta paikasta kuin 35 vuotta aikaisemmin. Barbarotti ryhtyy tutkimaan tapausta. Pian selviää, että 35 vuotta aikaisemmin löydetty tyttö oli nyt löydetyn miehen avovaimo. Mitä tapahtui silloin ja mitä tapahtui nyt?

Tarina kulkee nykyhetkessä ja 1960-70-luvuilla. Kerrotaan kuinka kaksi miestä ystävystyy, heistä muodostuu tiivis porukka tyttöystävien ja toisen miehen sisaren ja tämän miehen kanssa. Yllättäen yhteys katkeaa ja muutaman vuoden päästä Maria (sisar) löytyy yhteisen sieniretken jälkeen kuolleena. Nykyhetkessä hänen silloinen miehensä kuolee samassa paikassa.

Barbarottin henkilökohtaisessa elämässä tapahtuu suuri kääne kun vaimo Marianne sairastuu. Tästä nousee iso teema, ja sen verran voin paljastaa, että teema jatkuu sarjan viimeisessä osassa.

Tämän tarinan lopuratkaisu on mielenkiintoinen ja yllättävä, toki looginen. Mielenkiintoisempaa on henkilöhahmojen kuvaus ja kaikki erilaiset henkilöt joita Nesser marssittaa lukijan eteen. Pieniä kurkistuksia erilaisten ihmisten ajatuksiin. Pidän.

Håkan Nesser: Herra Roosin tarina

Ihastuin heinäkuussa Gunnar Barbarottiin, joten näitä oli pakko saada lisää. Tämän kolmannen osan nautiskelin mökillä puuhastellen. Tämänkin lukee Antti Jaakola ja teos on hankittu Elisa kirjan äänikirjana.

Tarina kahdesta täysin erilaisesta ihmisestä joille eräs pikku mökki on maailman tärkein paikka. Herra Roos voittaa yllättäen suuren summan rahaa, hän irtisanoutuu mutta ei kerro asiasta perheelleen. Hän ostaa itselleen pienen mökin minne hän ajaa joka päivä työpäivän ajaksi. Anna on läheisessä hoitokodissa vieroittumassa huumeista, mutta paikan johtajassa on jotain outoa eikä Anna sopeudu paikkaan ja hän päättää karata. Anna päätyy herra Roosin mökille ja kahden ihmisen kohtalot kietoutuvat toisiinsa.

Barbarotti makaa sairaalassa kun vanha koulukaveri tulee juttelemaan, hänen miehensä, herra Roos on kadonnut muutamaa päivää aikaisemmin. Asia on hankala, sillä herra Roos on niin tavallinen, kuin sohva, eikä vaimo haluaisi tehdä asiasta suurta numeroa. Barbarotti tutkii ja päätyy syrjäiselle mökille, minkä pihasta löytyy ruumis mutta herra Roosista ei näy jälkeäkään.

Tarina on kaunis mutta surullinen. Herra Roosin kohtalo jää hämärän peittoon, jokainen saa itse päättää mitä hänelle lopulta tapahtuu. Tarinat ovat keskenään hyvin erilaisia, vain Barbarotti pysyy. Silti haluan näitä lisää.

Håkan Nesser: Kokonaan toinen juttu

Aivan erilainen kirja kun Barbarotti-sarjan ensimmäinen osa. Kirjoitin sen kuunneltuani, että olin ostanut tämän teoksen ensin, mutta haluan tutustua sarjaan oikeassa järjestyksessä niin jouduin hankkimaan ensimmäisen osan. Tämäkin on siis Elisa kirjan äänikirjana ostettu. Lukijana on Antti Jaakola.

Barbarotti saa kirjeen, missä ilmoitetaan että kirjeen kirjoittaja aikoo murhata ihmisen. Koska Barbarotti on lomalla, hän pohtii mitä tehdä kirjeen kanssa, lopulta hän kuitenkin ilmoittaa asiasta kollegoilleen. Barbarottin loma Mariannen kanssa jatkuu, poliisi ei tee mitään estääkseen murhan joka lopulta tapahtuu. Eikä kirje jää viimeiseksi.

Samaan aikan kuulija pääsee tutustumaan kuuteen toisilleen ennestään vieraaseen ruotsalaiseen, jotka törmäävät sattumalta Ranskassa viettäessään lomaa siellä. Kaksi pariskuntaa ja kaksi sinkkua, jotka viettävät jonkin aikaa aikaa yhdessä. He ovat uhreja joita tuntematon kirjeiden lähettäjä murhaa.

Poliisi on jatkuvasti askeleen jäljessä. Kuulijalle kerrotaan vanhoista tapahtumista Ranskassa, joten hän kuvittelee tietävänsä miksi murhat tehdään. Viimein myös poliisi saa Ranskan muistiinpanot käsiinsä ja pääsee uudelle tasolle tutkinnan suhteen. Mutta kuka kaiken takana oikein on?

Tarinan loppuratkaisu oli nerokas ja täysin odottamaton. Pidin tästä paljon! Tämän jälkeen ihastuin Barbarottiin ja haluan kuulla näistä lisää.

Håkan Nesser: Sukujuhlat

Ostin kevään aikana Håkan Nesserin teoksen Kokonaan toinen juttu Elisa kirjan äänikirjana koska se oli tarjouksessa. Vasta sen jälkeen huomasin että kyseessä oli "sarjan" toinen osa. Ehkä tämä Barbarotti sarja ei ole niinkään sarja vaan enemmän tarinoita tapauksista. Joka tapauksessa minun täytyi hankkia käsiini sarjan ensimmäinen osa, että pääsisin jollain tavalla tutuksi tämän Barbarottin kanssa. Lainasin ensin tämän Sukujuhlat kirjastosta, mutta jokunen aika sitten tämä sattui eteeni Elisa kirjan äänikirjana tarjouksessa. Päätin tarttua tilaisuuteen ja ostin äänikirjan.

Lukijana on Antti Jaakola. En muista kuunnelleeni hän lukemia tarinoita aikaisemmin, mutta hyvä ja toimiva ääni hänellä on.

Tämän ovat lukeneet myös muun muassa seuraavat kirjabloggarit: Leena Lumi, Norkku, Satu Järvinen sekä Mikko. Syy, miksi listaan jo nyt näitä muita bloggaajia on se, että aion tehdä juonesta palajstuksia enkä halua kenenkään pahoittavan siksi mieltään. Mielenkiintoista on myös, että kaikki muut paitsi Mikko ylistävät tätä teosta, itse olen enemmän Mikon kannalla, mutta siitä lisää kohta.

Tarina alkaa kun Hermanssonin perhe kokoontuu joulun alla juhlimaan isä Karl-Erikin ja tytär Ebban syntymäpäiviä. Tarina kulkee lähes jokaisen perheenjäsenen näkökulman kautta, joten näin lukija pääsee tutustumaan kaikkiin tasapuolisesti. Äiti Rosemarie on mielenkiintoinen hahmo, vaikka toisaalta hyvin pliisu. Tytär Ebban perhe on mielenkiintoinen, Ebba on lääkäri, hänen miehensä Leif on osuuskaupanhoitaja ja pojat Henrik ja Kristoff lähes toistensa vastakohdat. Perheen mustalammas, poika Robert on mielenkiintoinen persoona; huippu-urheilja ja tosi tv tähti joka on nolannut itsensä julkisesti. Kolmas lapsi, tytär Kristina on naimisissa Jacobin kanssa ja heillä on pieni Kelvin-poika, jonka kirjailija tuntuu välillä unohtavan. He kaikki saapuvat siis kuvitteelliseen Kymlingen kaupunkiin sukujuhliin ja tällä matkalla kaksi heistä katoaa.

* Älä lue pidemmälle ellet halua tietää yksityiskohtia juonesta! *

Tämä asetelma esitellään teoksen alussa, ja samalla kerrotaan myös loppuratkaisu molempiin katoamistapauksiin. Tämä on juuri se mitä ihmettelen suuresti. Sama latisti myös Mikon fiiliksiä. Loput teoksesta olikin Gunnar Barbarottin ja hänen tutkimustensa esittelyä eli kuinka hän saa selville molempien katoamisten loppuratkaisun. Lopussa on toki vielä pieni yllätys mikä pitää lukijan mielenkiinnon yllä, mutta sekin jotenkin kuivuu kokoon ja on myös ennalta-arvattava.

Ensimmäisenä katoaa mustalammas-Robert. Hän lähtee ulos kävelemään juteltuaan ja juotuaan ensin sisarensa Kristinan sekä Ebban poikien kanssa. Matkalla Robert päättää soittaa entiselle heilalleen. Tämä puhelu päätyy poliisin tietoon, mutta ihmettelen miksi yksikään heistä ei yrittänyt misään vaiheessa soittaa numeroon! Lopulta Robert löytyy ex-heilan pakkasesta paloiteltuna.

Toisena katoaa Ebban vanhempi poika Henrik. Hän on keskustellut Kristina tätinsä kanssa sukupuolisesta suuntautumisestaan, sillä Henrik epäilee olevansa homo. Kristiina haluaa kiistää asian ja viettelee 19-vuotiaan sisarenpoikansa. Himoissaan he sopivat treffit seuraavaksi yöksi Kristinan hotellihuoneeseen, sillä Jacob lähtee myöhään illalla ajamaan Tukholmaan tärkeään aamiaispalaveriin. Kesken matkan palaveri kuitenkin perutaan ja Jacob päättää kääntyä takaisin... ja Kristiina pohtii juuri ennen Henrikin saapumista että häntä on varoitettu Jacobin väkivaltaisuudesta...

Voi huokaus sentään! Ilman mielenkiintoisia henkilöhahmoja tarina olisi jäänyt moneen kertaan kesken! Voi olla etten ymmärrä teoksen hienoutta, mutta minulle hyvä teos tarjoaa lopussa yllätyksen. Ehkä juuri se olikin syy, että jaksoin kuunnella tätä, odotin että asiat eivät olisikaan niin kuin lukijalle kerrottiin vaan loppuratkaisu olisikin jotain muuta. Jouduin pettymään.

En kuitenkaan luovuta tämän Håkan Nesserin suhteen vaan aion kuunnella Barbarotti sarjan kakkososan. Ehkäpä se ei tarjoa loppuratkaisua valmiiksi pureskeltuna ennen teoksen puoliväliä. Jää nähtäväksi.