Hyytävä, jännittävä, karmiva, mahtava! Juuri tällainen on kirja josta minä pidän. Jännitystä alusta loppuun.
Aloitin tämän Elisa Kirjan äänikirjana (olin saanut edullisesti) heti kun lopetin Tulitodistajan. Teos löytyy kyllä omastakin hyllystä, mutta olin pääsiäisen mökillä ja siellä minulla oli vain mukana tuo Tulitodistaja teos pokkarina. Ehdin kuunnella tätä vajaat 70 lukua äänikirjana, mutta kun tulimme kotiin nappasin pokkarin hyllystä ja luin lähes yhdeltä istumalta loppuun. Lukeminen on kuitenkin nopeampaa kuin kuuntelu.
Teos alkaa kun Jurek Walterin eräs oletetuista uhreista, Mikael Kohler-Frost, ilmetyy yllättäen keskelle rautatiesiltaa. Mikael kertoo olleensa Nukkumatin vankina, hän muistaa vain unihiekan, posliiniset sormenpäät jotka kilisevät sekä sen, että hänen sisarensa Felicia oli hänen kanssaan. Poliisin täytyy toimia nopeasti, he päättävät soluttaa Jurek Walterin selliin Saga Bauerin jonka tarkoituksena on lypsää tietoja Felician olinpaikasta.
Kerronta polveilee kirjailija Reidar Frostin (Mikaelin isä), Saga Bauerin, Joona Linnan sekä Anders Rönnin (Jurekin lääkäri) välillä. Tunnelma tiivistyy vähä vähältä kun lukija jännittää paljastuuko Saga, saako hän riittävät tiedot ja kuinka Joona suorittaa omia etsintöjään käyden jopa Venäjällä kuulemassa Jurek Walterin taustoista. Nukkumatti löytyy ja tapahtumat vyöryvät vauhdilla eteenpäin. Lopulta Joona oivaltaa myös, ettei Jurekin ole tarkoitus tuottaa tuskaa sieppaamilleen henkilöille, vaan satuttaa niitä jotka ovat jääneet kaipaamaan ja etsimään. Joona voisi olla yksi heistä, ellei hän olisi lavastanut vaimonsa ja tyttärensä kuolemaa. Joonalla on kuitenkin Disa, ja kun Jurek ovelan suunnitelmansa avulla onnistuu pakenemaan, Joona tietää että hänen on löydettävä Disa ennen Jurekia.
Teoksen lopussa langat sidotaan siististi nippuun. Avoimet kysymykset saavat vastaukset. Teoksen viimeiset lauseet olivat sellaiset, että minun oli pakko aloittaa seuraavan Keplerin kuuntelu äänikirjana heti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti