Jo Nesbo: Poliisi

Ensimmäinen, ja ehkä viimeinenkin Harry Hole -dekkarini. Tämä löytyy pokkarina omasta hyllystä, mutta on jäänyt lukematta. Nyt lainasin kirjastosta äänikirjana, ja täytyy sanoa että jos olisin lukenut tätä, niin kesken olisi jäänyt. Äänikirjankin kuunteleminen oli paikoin todellisen työn takana. En siis aivan ymmärrä miksi Nesboa hehkutetaan niin valtavasti.

Kuva lisätty 4.4.2017

Toisaalta täytyy sanoa, ettei tämä huono ollut, ei missään nimessä. Mutta kun kirjailija on uusi, maailma ja hahmot ovat uusia, lukijalla (kuulijalla) menee oma aikansa päästä kaikeen tähän sisälle. Lisäksi henkilöhahmoja oli paljon, samoin tapahtumia ja paikkoja. Tässä teoksessa tutkittiin poliisimurhia. Poliiseja murhattiin rikospaikoilla, joiden rikokset eivät olleet selvinneet. Näitä murhia ehti tapahtua kai ainakin kolme, ellen väärin muista. Pari viimeistä jäivät yrityksisksi. Eli kuolemaa oli todella paljon.

Se missä Nesbo on hyvä, niin hämäämään lukijaa (kuulijaa). Hän antaa ymmärtää jonkun asian olevan näin, kunnes selviääkin sen olleen aivan päinvastoin. Henkilöhahmo saattaa kulkea ase kädessään ja lukija kuvittelee kyseessä olevan henkilön X, mutta yllättäen selviää että se olikin henkilö Y. Tehokeinona tämä on oikein hyvä, mutta jotenkin tuli epäluotettava olo, sillä tätä käytettiin koko ajan. Vaikka jännitin tapahtumissa mukana, mietin silti koko ajan että onko tämä taas sellainen hämäystemppu. Se hieman nakersi nautintoa.

Luulen, että koko Harry Hole -sarja olisi hyvä päättää tähän kirjaan. Sanon näin, vaikken olekaan lukenut muita Hole -teoksia, mutta tämän kirjan loppu oli vain jotenkin niin sopiva. Hieman minua jäi vaivaamaan, kun aivan kaikkia langanpäitä ei solmittu yhteen. Auroran vessa-retki, erään vangin kohtalo sekä yhden poliisikokelaan tulevaisuus jäivät häiritsemään. Koska minulla ei kuitenkaan ole aiempaa Harry Hole -kokemusta, en tiedä onko tämmöiset normaaleja kirjailijan temppuja. Tapa saada lukijat tarttumaan seuraavan teokseen siinä toivossa, että ratkaisut auki jääneisiin kysymyksiin löytyivät sieltä.

* * *
4.4.2017
Pakko tulla kommentoimaan tätä vanhaa merkintää. Ei, en aio muuttaa tätä, sillä haluan jättää muistiin ne fiilikset mitkä minulla oli kuunneltuani tämän. Nyt olen kuitenkin tutustunut Harry Holeen useamman teoksen verran ja voin sanoa, että mielipiteeni on muuttunut. Olen totaalisen ihastunut hahmoon, kirjailijaan, tyyliin, sivuhenkilöihin, aivan kaikkeen. Kun olen saanut koottua kuvaa tästä monen dekkarin tarinasta ehyemmäksi, ymmärrän nyt myös tämän teoksen taustat paremmin.
Koska luovuin juuri omasta Poliisin painoksestani, lainasin kirjan kirjastosta ja silmäilin pikaisesti läpi. Ajatuksena tietenkin se, että olin juuri lopettanut Aaveen ja haluan aloittaa uuden Janon, mutta totesin että haluan muistutella tapahtumat mieleeni kunnolla. Se olikin ihan fiksua, sillä nyt ymmärrän joitain kirjan tapahtumia paremmin. Nesbolla on näköjään tapana palata edellisen teoksen tapahtumiin, ja selvitellä niiden jälkipyykkiä seuraavassa teoksessa. Eikä tämä ole huono asia ollenkaan!