tiistai 12. syyskuuta 2017

Robert Galbraith: Pahan polku

Toistaiseksi viimeisin Cormoran Strike -dekkari, ja jäin kyllä heti kaipaamaan lisää! Hurahdin näihin Cormoran -tarinoihin ihan toden teolla. Toisaalta olen ahminut näitä nyt kolmen äänikirjan verran reilussa viikossa, joten ei ihme että tarina menee ihon alle. Kuunteleminen on ollut paikoin todella intensiivistä ja etenkin tänään vuoroin ahmin, vuoroin jarruttelin viimeisten tuntien ja minuuttien kanssa.

Tämänkin äänikirjan ostin Elisa kirjan äänikirjana, kuten edellisen osan. Lukijana edellisistä tuttu Eero Saarinen. Hänen ääntään oli miellyttävä kuunnella. On jotenkin niin minun tapaistani tutustua kerralla kirjailijan kaikkeen siihenastiseen tuotantoon. Enkä rehellisyyden nimissä osaa edelleenkään sanoa olisinko kuunnellut näitä ellen olisi tiennyt J. K. Rowlingin olevan kaiken takana.


Cormoran ja Robin ovat kehittäneet toimivan systeemin työskennellä yhdessä, vaikka Mathew paheksuukin edelleen Robinin työpaikkaa ja työnantajaa. Kaikki on suhteellisen seesteistä kunnes lähetti tuo Robinille paketin josta paljastuu naisen katkaistu jalka. Jalka on sama mikä Cormoranilta on amputoitu vuosia aikaisemmin ja jopa katkaisukohta täsmää. Alkaa armoton jahti, kun niin poliisi kun salapoliisikaksikkomme yrittää saada syyllisen kiinni.

Epäiltyjen joukko rajautuu Cormoranin mielessä neljään. Jokainen heistä kantaa (tai voisi kantaa) kaunaa Cormoranille, ja hänen yksityiselämästään paljastuu paljon uutta tietoa. Tällä kertaa Cormoranin isä ja sisarpuolet ovat hiljaisessa taustaroolissa eikä heitä juurikaan mainita, mutta isäpuoli pääsee parrasvaloihin yhdessä armeijasta tuttujen tyyppejen kanssa. Myös Robinin taustasta saadaan paljon uutta tietoa, ja lukijalle valotetaankin syitä miksi Robin jätti kesken yliopisto-opintonsa.

Tarinassa riittää pahuutta ja julmuutta ennennäkemättömällä tavalla. Paljon pahaa jolle ei voi mitään vaikka tahtoisi. Lisäksi kieli on ronskimpaa ja paikoin raaempaa kuin aikaisemmissa kirjoissa. Sairas halu katkoa omia jäseniä, lapsen hyväksikäyttö, insesti, muutamia teoksen teemoja mainitakseni.

Romantiikka tarinassa on julmuuksien vastapainona enemmän kun edellisessä teoksissa. Lukija (kuulija) ehtii riemuita hetken kun Robin ilmaantuu töihin ilman kihlasormustaan, mutta mihin suuntaan Robinin vaaka kallistuukaan. Loppumetreillä pääsin kiristelemään hampaitani Cormoranin käytöksen vuoksi, mutta aivan viimeinen luku... No, jos kirjoittaisin fanfictiota niin tässä lopussa olisi täydelliset ainekset tarttua kynään ja kirjoittaa.

En voi sanoa muuta kuin että jäin kaipaamaan lisää. Onneksi Rowling/Galbraith vihjailee sivuillaan, että hän on jo työstänyt seuraavaa osaa. Epäilen vain, että käykö näiden kanssa samoin kun Harry Pottereiden? Paineet kasvavat ja julkaisuajat venyvät. Toki Rowling on ollut kiireinen viime vuosina työstäessaan niin HP-näytelmää kuin Ihmeotukset -leffaa. Täytyy vain toivoa, että hänellä riittää vielä aikaa ja energiaa Cormoranille ja Robinille.

Tämän ovat lukeneet myös muun muassa Kirsi, Reta Anna Maria, MarikaOksa, Amma sekä Tiina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...