Rikospaikka Tampere 16 novellia

Luin tätä teosta kuin "Iisakin kirkkoa". Aloitin varmaan toukokuussa ja lopettelin vasta nyt elokuun ensimmäisinä päivinä. Olen kuljettanut tätä paikasta toiseen, kantanut laukussani kesäreissuilla, makuuttanut mökin pöydällä ja kotona yöpöydällä. Lainasin tämän kirjastosta ja olen joutunut uusimaan usemman kerran. Syy hitaaseen lukutahtiin ei ole ollut se, että tämä olisi ollu huono, päinvastoin. Suurin osa novelleista on ollut todella hyviä, kuten hyviltä kirjailijoilta voi odottaakin.

Teoksessa on yhteensä 16 novellia jotka ovat tuttujen suomalaisten dekkaristien kirjoittamia. Mukana on paljon omia suosikkikirjailijoitani kuten Jarkko Sipilä, Matti Rönkä ja Christian Rönnbacka. Teos on kiva, sillä samalla lukija pääsee tutustumaan uusiin kirjailijoihin.

Omiksi suosikkitarinoiksi nousi Tuomas Liuksen kirjoittama Talo Pispalanharjulla, tarina oli sopivalla tavalla erikoinen ja yllättävä. Myös Jukka Vallin Neiti Vaahtera oli hyvä. Tutuilta kirjailijoita taso oli hyvää, toki tällaisessa joukossa oli pari sellaista joihin en päässyt sisälle.

Toivon, että näitä Rikospaikkoja tulisi lisää. Olen kuunnellut äänikirjana muutaman Rikospaikka Pasilan novellin ja pitänyt niistä.