Håkan Nesser: Yksinäiset

Olen jäänyt totaalisesti koukkuun näihin Barbarotteihin. Yksi toisensa jälkeen olen napsinut näitä Elisa kirjasta äänikirjana. Jokainen on ollut niin erilainen, mutta ensimmäisen jälkeen jokainen on puhutellut omalla tavallaan. Lukijana on kaikissa sama Antti Jaakola. Hän tekee kyllä hyvää työtä ja nautin hänen äänestään.

Metsästä löytyy ruumis, täsmälleen samasta paikasta kuin 35 vuotta aikaisemmin. Barbarotti ryhtyy tutkimaan tapausta. Pian selviää, että 35 vuotta aikaisemmin löydetty tyttö oli nyt löydetyn miehen avovaimo. Mitä tapahtui silloin ja mitä tapahtui nyt?

Tarina kulkee nykyhetkessä ja 1960-70-luvuilla. Kerrotaan kuinka kaksi miestä ystävystyy, heistä muodostuu tiivis porukka tyttöystävien ja toisen miehen sisaren ja tämän miehen kanssa. Yllättäen yhteys katkeaa ja muutaman vuoden päästä Maria (sisar) löytyy yhteisen sieniretken jälkeen kuolleena. Nykyhetkessä hänen silloinen miehensä kuolee samassa paikassa.

Barbarottin henkilökohtaisessa elämässä tapahtuu suuri kääne kun vaimo Marianne sairastuu. Tästä nousee iso teema, ja sen verran voin paljastaa, että teema jatkuu sarjan viimeisessä osassa.

Tämän tarinan lopuratkaisu on mielenkiintoinen ja yllättävä, toki looginen. Mielenkiintoisempaa on henkilöhahmojen kuvaus ja kaikki erilaiset henkilöt joita Nesser marssittaa lukijan eteen. Pieniä kurkistuksia erilaisten ihmisten ajatuksiin. Pidän.