Samat tutut hamot kuin aikaisemmissakin kirjoissa, tosin tässä pääosassa on Laura, Tempeltonin perheen perijätär. Laura on eronnut miehestään Peteristä ja jäänyt kahden tytön yksinhuoltajaksi. Laura ei halua elää perheensä rahoilla, joten hän työskentelee hotellilla ja Margon ideasta lähteneessä putiikissa. Sitten Josh-veli tuo Tempelton Houseen vanhan ystävänsä Michael Furyn, joka on menettänyt talonsa ja tarvitsee paikan hevosilleen. Michael on vaarallinen ja epäluotettava, ainakin useimpien mielestä. Laura huomaa että Michael herättää hänessä kauan uinuneita tunteita.
"Vaarallisuudestaan" huolimatta Michael on kohtelias ja hyvätapainen mies joka pitää harvat antamansa lupaukset. Kuin huomaamatta Michael kasvattaa myös Lauran tyttäriä ja on kiinnostuneempi heistä kuin heidän oma isänsä. Laura saa maistaa mitä on oikea himo ja tunne kun haluaa häntä.
Myös Seraphinan aarre löytyy kun tarinan rakastavaiset (pakollisen väärinkäsityksen jälkeen) löytävät toisensa. Kaikki on siis hyvin Tempeltonin klaanissa ja lukija saa itse jatkaa tarinaa mielessään.
Vaikka nämä Robertisin teokset olivatkin viihtyttäviä, en usko että ryhdyn ahmimaan näitä kaksin käsin. Sopivan kevyttä kesälukemista, tai hetken pako arjesta, mutta ei kuitenkaan kirjallisuutta joka puhuttelee minua pidemmän päälle. Teksti soljuu kevyesti eikä töki, juoni on rakennettu samalla kaavalla ja teoksista löytyy kaikki pakolliset romantiikan kliseet.
Tämän on lukenut myös muun muassa VJ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti