tiistai 26. heinäkuuta 2016

Alan Bradley: Piiraan maku makea

Olin kesäkuun alussa Suomalaisessa kirjakaupassa pokkari-ostoksilla, tämä on jo monen vuoden perinne, sillä pokkarialesta tekee yleensä mielenkiintoisia löytöjä. Kassalla maksaessani satuin kysymään myyjältä, että mitä nuo pastelli-kantiset pokkarit oikein ovat ja ovatko ne hyviä? Myyjä innoistui suosittelemaan, ja sanoi niiden olevan hänen omia suosikkejaan. Näin kolme ensimmäistä Flavia de Luce pokkaria päätyi omaan kirjahyllyyni.


Tämän ensimmäisen luin jo kesäkuussa, mutta reissujen vuoksi en ole päässyt kirjoittamaan aikaisemmin.

En oikein tiedä mikä olisi sopiva sana kuvaamaan näitä teoksia. Dekkareita nämä ovat, sillä jokaisessa ratkotaan murhamysteeriä. Mutta erilaiseksi ja erikoiseksi kirjat tekee niiden päähenkilö, 11-vuotias Flavia de Luce, joka elää syrjäisessä englantilaisessa kartanossa yhdessä kahden isosiskonsa sekä isänsä kanssa. Lisäksi heillä on uskollinen Dogger, yhditetty hovimestari, autonkuljettaja ja sekatyömies. Flavia on innokas kemisti ja viettääkin paljon aikaansa suuren kartanon laboratoriossa, minkä hän on perinyt kauan sitten kuolleelta sukulaiseltaan. Flavian äiti, Harriet, kuoli tytön ollessa pieni, ja hänen muistonsa häälyy koko ajan talossa ja sen asukkaiden mielissä. Flavia käy jatkuvaa kamppailua sisarustensa kanssa, ja tuntuu että Flavia on yksin kahta vastaan. Kepposia ja rumempiakin kostotoimia tehdään puolin ja toisin. Tyttöjen isä, eversti de Luce on innokas postimerkkeilijä, ja viihtyykin enemmän kokoelmansa kuin tytärtensä parissa. Flavialla on taipumus törmätä kuin vahingossa kuolleisiin, joten hän ryhtyy salapoliisiksi ja työntää nenänsä jokaiseen seudun rikokseen. Tämä ei ole komisaario Hewitt mieleen, joka yrittää ratkoa myös murhia, vaikka toisaalta pinnan alta aistiikin, että komisaario pitää Flaviasta ja ottaa tämän avun mielellään vastaan.

Ensimmäisessä kirjassa Flavian perheen puutarhasta löytyy ruumis. Vain edellisenä päivänä keittiön portailta löytyi kuollut lintu postimerkki nokassaan. Flavia ryhtyy selvittämään kuka kuollut oikein on, ja käykin selville että Flavian isä on tuntenut tämän nuoruudessaan. Eversti de Luce pidätetään, mutta Flavia yrittää pelastaa isänsä tunnustamalla murhan. Poliisi ei ole mielissään tällaisesta, tai siitä että Flavia suorittaa omia tutkimuksiaan. Flavian onnistuu kuitenkin saada selville, että kaikki liittyy postimerkkeihin ja osittain hänen isänsä opiskeluaikaan. Lopulta kaikki tietenkin selviää, ja Flavia saa kiitosta avustaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...