tiistai 6. tammikuuta 2015

Johan Theorin: Sankta Psykon kasvatit

Joulupukin kääreistä paljastui tämmöinen pokkari. Kirjailija oli minulle entuudestaan täysin tuntematon, mutta rohkeasti tartuin tähän lahjakirjaan. Kaipa tuo nimikin kiinnosti, sekä tietysti lupaava takakannen teksti.

Kirjan päähenkilö on nuori Jan Hauger. Hän on tehnyt useita sijaisuuksia eri päiväkodeissa ja nyt hän on hakemassa paikkaa Sankta Patrician oikeuspsykiatrisen sairaalan päiväkodista. Päiväkodissa on sairaalan potilaiden lapsia, jotka pääsevät tapaamaan vanhempiaan maanalaista käytävää pitkin. Janin tehtävä on muun muassa saattaa lapsia tapaamishuoneeseen ja jossain vaiheessa hän päätyy myös epäviralliseksi posteljooniksi, sillä sairaalan tulevaa ja lähtevää postia valvotaan tarkoin.

Teoksessa vuorottelee nykyhetki, Janin ensimmäinen työpaikka Ilves ja siellä kadonnut pikkupoika sekä Janin varhaisnuoruudessa vietetty aika Nupo:lla (nuorisopsykiatrian poliklinikka), missä hän tutustui Alice Rami nimiseen tyttöön. Juuri Rami on syy, miksi Jan hakeutuu Sankta Psykon läheisyyteen. Rami on sairaalan asukkaana, tai näin lukijalle ainakin uskotellaan. Jan ja Rami ovat ystäviä, joiden yhteydenpito on loppunut Nupo:n aikoihin. Jan yrittää saada yhteyden ystäväänsä.

Luin tarinaa ensin vähän kerrallaan, mutta viimeiset sata sivua luin yöunieni kustannuksella. Jotenkin loppu vain imaisi mukaansa ja pudotti kovaa ja korkealta. Jouduin lukemaan viimeistä lukua uudelleen päivänvalossa muutaman kerran, että sain palaset loksahtamaan kohdalleen. Enkä oikeastaan tiedä vieläkään ketä tässä höynäytettiin pahiten, Jania vai lukijaa. Tietyllä tavalla paha sai kuitenkin palkkansa vaikka toisaalta Janin ja Ramin kohtalo jäi kutkuttavasti auki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...