Nuori, lievästi kehitysvammainen nainen löydetään asunnostaan kuolleena. Epäily saadaan kiinni hyvin pian ja poliisi pitää juttua selvitettynä. Asianajaja Nea Lind on toista mieltä ja tekee omia tutkimuksiaan, kovaan hintaan, sillä hän päätyy vahingossa murhaajan asunnolle ja joutuu raiskatuksi. Myös toimittaja Sanna Römpötti, joka on ollut mukana jokaisella aikaisemmallakin kirjalla, tekee omaa kartoitustaan tilanteesta.
Tässä teoksessa Takamäen ja Suhosen esillä olo oli tasapainoisempaa. Molemmat olivat yhtä paljon läsnä, eikä Suhonen sooloillut niin paljon omiaan kun muutamassa edellisessä. Toki ruumiin löytyminen metsästä voidaan katsoa Suhosen sooloksi, mutta tapaus ei kuitenkaan ollut aivan älytön. Takamäen yksinäisyys harmittaa, mutta tulisikohan siihen muutosta seuraavissa kirjoissa?
Monta rikosta saatiin ratkaistua ja olen tyytyväinen kirjan napakkuuteen. Toki alussa epäilin, että mitä tästä tulee, kun tekijä on kiinni, mutta niin ne juonikuviot jälleen kääntyivät ympäri. Tämänkin Takamäen hain kirjastosta luettavaksi. Vielä en ole ryhtynyt näitä omaan hyllyyni haalimaan, sillä aika kertakäyttöisiä dekkarit yleensäkin ovat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti