Kristiina Vuori: Kaarnatuuli

Olen ostanut tämän Elisa kirjan äänikirjana useampi kuukausi sitten, voi olla jopa viime vuoden puolella. Yritän bongailla hyviä teoksia alennuksesta ja kuuntelen niitä sitten omaan tahtiini. Tämän vuoden puolella olen kuunnellut jo pari Kristiina Vuoren äänikirjaa, joten tämä oli luonnollinen jatkumo. Lukijana oli aikaisemmista teoksista tuttu Kirsti Valve. Minusta on mukavaa, että sama ääni lukee saman kirjailijan teoksia.

Tämä teos poikkesi Vuoren aikaisemmista teoksista siinä, että kyseessä ei ollut fiktiivinen faktaa sekoittava rakkaustarina keskiajalta, vaan kyseessä oli historiallisen henkilön Valpuri Innamaan fiktiivinen tarina. Toki mukana oli rakkautta, sillä Valpuri oli neljästi naimisissa, mutta romanttiseksi en tätä teosta ensisijaisesti nimittäisi. Olen iloinen, että Kristiina Vuori on löytänyt oman tyylinsä kirjoittaa historiallisia romaaneja. Tämä oli nimittäin todella onnistunut teos!

Valpuri Innamaa elää 1500-luvulla. Tarina alkaa, kun Valpurin ensimmäinen mies mestataan maanpetturina ja Valpuri jää kahden pienen lapsen kanssa hoitamaan suurta kauppakartanoa, joka on tosin ryövätään putipuhtaaksi. Valpuri on nuori, ja se näkyy hänen käytöksessään aika ajoin. Etenkin kun hänen avoinpiikansa tekee työtä emännän loikoillessa lasten kanssa. Aikaa myöten Valpuri oppii, viisastuu ja kasvaa emäntänä ja ihmisenä. Ryöstön jälkeen Valpuri nousee jaloilleen ja kasvattaa Innamaan kauppahuoneesta yhden Turun rikkaimmista.

Rakkaudessa Valpurilla ei ole samaa onnea kuin kaupanteossa. Ensimmäisen aviomiehen jälkeen Valpuri päättää kokeilla rakastajaa, mutta huomaa ettei se toimi ja hän päätyy miehen kanssa naimisiin. Avioliitto ei ole onnellinen ja päätyy juopon kuolemaan. Kolmas liitto alkaa lupaavasti täynnä onnea, mutta päättyy katkerasti. Neljättä liittoa ei avata kuin aivan vähän, ja siitä jääkin kuva että kyseessä on järkiavioliitto. Nämä kaikki avioliitot ovat siis historiallisia faktoja, kirjailija on vain kertonut niistä oman näkymyksensä värittäen niitä fiktiolla.

Teoksen syndäntäsärkevin kohtaus nostatti kyyneleet silmiini mitä tapahtuu harvoin. Se mitä Pekolle tapahtui oli julmaa ja niin väärin! Toki tuohon aikaan se oli eräällä tavalla "arkipäivää" eikä nykyajan ihminen voi sitä kunnolla käsittää. Tapaus oli kuitenkin kuvattu niin seikkaperäisesti että olisin halunnut olla Pekon luona oman terveyteni uhalla.

Täytyy sanoa, että tämä tarina on paras Vuoren tähänastisista kertomuksista. Olen iloinen, että hän on löytänyt oman äänensä, tapansa kirjoittaa, eikä yritä periä muiden historiallista romantiikkaa kirjoittavien/kirjoittaneiden kirjailijoiden manttelia. Toki Vuorella, kuten myös esimerkiksi Kaari Utriolla, keskiössä ovat vahvat naiset ja heidän kohtalonsa, mutta niin sen minusta kuuluukin olla. Toki kaipaan välillä Isabellan tai Vendelan tyylisiä rakkaustarinoita, mutta ehkä jonain päivänä joku vielä kirjoittaa sellaisia.

Vuoren teosten historialliset faktat ovat kohdallaan. Jokaisen kirjan lopussa on sanasto sekä infopaketti kyseisen ajan historiassa sekä selvitykset siitä mitkä tarinan seikat ovat totta ja mitkä eivät. Vuori on luonut itselleen sopivan "kielen" teoksiinsa, ja vaikka se on hieman erilainen jokaisessa hänen kirjassaan, hänen tyylinsä tunnistaa. Hän on ominut itselleen sopivia historiallisia sanoja ja käyttää niitä systemaattisesti, eikä hän yritä matkia ketään mikä on erittäin hienoa.

Tämä teos on luettu ja tykätty myös seuraavissa blogeissa: Kirsin kirjanurkka, Vinttikamarissa, Lukutoukan kulttuuriblogi sekä Kirjakko ruispellossa, muutamia mainitakseni.