Jo Nesbo: Jano

Näin on päässyt käymään, että minusta on todellakin tullut Harry Hole -fani. Tämä on ensimmäinen Nesbon teos jonka olen oikeasti lukenut, kaikki aikaisemmat Harry Holet olen kuunnellut äänikirjana. Eikä niitä kovin montaa ole, sillä en ole tutustunut sarjaan alusta asti. Ostin tämän omaan kirjahyllyyni ja täytyy sanoa, että lukukokemus oli vertaansa vailla! Ahimin kirjaa, välillä annoin sen levätä sylissä ja kävin kiivasta keskustelua pääni sisällä murhaajasta, sitten palasin taas teksin pariin ja jatkoin ahmintaa. Luin tämän jo reilu viikko sitten, mutta pääsiäisen vuoksi en päässyt kirjoittamaan aikaisemmin.

Harryn elämä on hyvällä mallilla, avioliitto Rakelin kanssa toimii, Oleg opiskelee poliisikoulussa ja Harry luennoi tuleville poliiseille. Samaan aikaan Oslossa liikkuu kuitenkin sarjamurhaaja, joka bongaa uhrejaan Tinderin kautta. Toisaalta tämä Tinder-juttu painuu aika pian taka-alalle, mutta antaa toki mehukkaan pohjan teoksen tapahtumiin. Lisäksi murhaajalla on omituinen tapa, hän juo uhrinsa verta kuin vampyyri.

Harryn kollega Katrine Bratt (omia suosikkejani) ryhtyy selvittämään rikoksia, mutta hyvin pian kaikki ymmärtävät että Harrya tarvitaan! Kun vielä Mikael Bellmanilla on mahdollisuus yletä urallaan mikäli juttu ratkaistaan nopeasti, Harry pakotetaan ottamaan työ vastaan. Katrine ei ole tässä aivan niin ihana kun aikaisemmissa teoksissa, johtuuko se esimiesaseman tuomasta paineesta vai henkilökohtaisen elämän ongelmista, en tiedä.

Jossain vaiheessa käy ilmi, että murjaaha on Harrylle tuttu menneisyydestä. Mutta onko hän todella kaiken takana vai saako hän ohjeensa jostain muualta? Itse kävin sisäistä keskustelua kuka kolmesta vaihtoehdosta on kaiken takana. No, en paljasta ratkaisua, mutta yllättävä se oli! Tarinaa johdatettiin ovelasti niin, että hetken olin jo varma tietäväni ratkaisun ennen kuin kaikki käännettiinkin taas päälaelleen.

Tarina lipui eteenpäin jouhevasti. Harry ehti matkan varrella ostaa itselleen baarin ja Rakel joutui yllättäen sairaalaan. Oleg kipuili edelleen isä-poika suhteen kanssa ja inhokkipoliisi Truls Berntsen ärsytti lukijaa suunnattomasti. Toimittaja Daa tekee kaikkensa loistaakseen ja nuori poliisi Wyller ihannoi Harrya.

En tiedä kuinka paljon minun pitäisi paljastaa teoksen lopusta. Ehkä sen verran uskallan sanoa, että olin helpottunut, ehkä Harryn tarina saa kuin saakin vielä jatkoa. Toki loppuun jäi koukku, mahdollisuus, josta tarinaa voi taas jatkaa. Mietin vain, että nyt kahden viimeisen teoksen aikana Harry on houkuteltu opettajan hommista selvittämään murhaa, niin eikö olisi oikeus ja kohtuus että hän palaisi virkaansa Oslon poliisiin? Toisaalta taas kaikki on mennyt yllättävän hyvin, joten missä vaiheessa rysähtää, ja haluanko edes lukea siitä? Aika näyttää mihin tämä norjalaisdekkaristi kuljettaa kuuluisan Harry Holen.

Tämän ovat ehtineet lukea myös Annika, Reetta, Mai, Takkutukka sekä Tuijalta. Kaikki ovat kovin tyytyväisiä kirjailijaan, kirjaan ja sen tapahtumiin. Aivan kuten minäkin.