Tässä merkinnässä on yksityiskohtia juonesta!
Itselleni teos oli yllättävää kyllä pettymys. Tuli olo, että tämä on kirjoitettu pelkästään myyntitulojen toivossa. Lisäksi se, että tässä haettiin taas kerran mahdollisimman pahaa pahuutta oli hurjaa.
Aika alussa käy selville, ettei Jurek Walter olekaan välttämättä kuollut silloin kun Saga Bauer ampui hänet vuosia sitten. Tosin kukaan muu, kuin Joona Linna ei usko tähän. Siinä vaiheessa kun muutkin lopulta uskovat, että Joona saattaakin olla oikeassa, on jo auttamatta liian myöhäistä!
Yllättäen teoksessa tuodaan esiin Saga Bauerin sisar, johon ei ole viitattu missään vaiheessa aikaisemmissa teoksissa. Tämä tuntuu todella päälleliimatulta, vaikka asiaa yritetään keventää kertomalla myös Sagan poikakaverista joka on myös poliisi ja harrastelee valokuvausta. Tosin tämä kaveri unohdetaan aika pian ensi esittelyn jälkeen, toisin kun Sagan isä ja sisar joutuvat suureen vaaraan. Lopulta Saga tekeekin jotain aivan kamalaa hiekkakuopan väijytyksessä liittyen hänen isäänsä. Asia, jonka muuten oivalsin aika nopeasti.
Joona puolestaan painuu heti maan alle heti kun tajuaa Jurekin olevan kannoillaan. Hän ottaa mukaansa tyttärensä ja ystävänsä. Lumi (Linna, heh heh) ei tosin kestä isänsä oikkuja ja valittaa niin pitkään, että Joona luovuttaa ja palaa Ruotsiin ottamaan Jurekia kiinni. Tosin sillä välin Saga on onnistunut mokaamaan lahjakkaasti tuhat juttua ja pilaa kaikkien turvallisuuden. Lopussa Saga ajautuukin mielenkiintoisen ratkaisuun, tosin varmuutta ei ole selviääkö hän vai ei.
Mukaan on otettu kaksosten tähtikuvio jonka perusteella löydetään paikkoja jotka ovat Jurekille tärkeitä, sillä hänellä oli kaksoisveli jonka Joona tappoi. Tämäkin on hieman hassua, että asia oivalletaan vasta nyt, mutta jotain uuttahan täytyy aina keksiä. Loppuun jäi kiva koukku Majava-nimisestä tyypistä.
Tämän hetkisten fiilisten mukaan en odota tällä hetkellä kovin paljon seuraavaa Joona Linnaa. Harmi, sillä olen pitänyt näistä kirjoista todella paljon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti