tiistai 6. kesäkuuta 2017

Elena Ferrante: Loistava ystäväni

Kuuntelin tämän äänikirjan loppuun jo viime viikolla, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa tästä tänne. Ihmettelen itsekin mistä moinen saamattamuus tai jopa haluttomuus johtuu. Teos itsessään oli hyvä mutta jotenkin se luikerteli ihon alle tavalla mitä ei ole tapahtunt pitkään aikaan, jos koskaan.

Lainasin tämän äänikirjana kirjastosta aivan sattumalta. Vasta kotona muistin, että olen nähnyt mainoksia Ferranten uudesta teoksesta, joka on jatkoa tälle ensimmäiselle osalle. Äitini kuunteli tämän ensin ja piti kovasti, itsekin tartuin tähän innolla ja kuuntelin aktiivisesti. Lukijana on Erja Manto.


Sodan jälkeinen Napoli, kaksi tyttöä tutustuvat toisiinsa. He ystävystyvät, kilpailevat, vertailevat ja kasvavat yhdessä. Molemmat ovat loistavia vuorollaan. Kummatkin kokevat kasvun lapsuudesta nuoruuteen ja kohti aikuisuutta. Toinen tytöistä pääsee opiskelemaan, toinen nuorena naimisiin. Haaveita, unelmia, kilpailua ja yhteiskunnan kuvausta.

Elena, Lenú on tarinan kertoja jonka näkökulmasta lukija pääsee tutustumaan kotikortteliin, perheeseen, kavereihin, vihollisiin, opettajiin ja ennen kaikkea Lilaan. Elenan näkökulmasta seurataan tunteita, ajatuksia ja haaveita sekä tietenkin Lilan erinomaisuutta. Missän vaiheessa utelias lukija ei saa tietää mitä Lila ajattelee ja tuntee, se on osittain turhauttavaa mutta toisaalta taas koko tarinan ajatus.

Tarina jää totaalisen kesken, kun Lilan häihin astuu mies komeissa kengissä. Joten seuraavaa osaa jää odottamaan innokkaana.

Tämän ovat lukeneet muun muassa Leena Lumi, Kirjakaapin kummitus, Mari A sekä Krista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...