sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Kirjavuosi 2017

Kaksi vuotta sitten aloitin perinteen, että kirjoitan aina vuoden viimeisenä päivänä kuluneen vuoden kuulumiset. Tänä vuonna tämä postaus meni todella hilkulle, sillä vuoden vaihtumiseen on enää hetki.

Tänä vuonna en ole blogannut yhdestäkään kirjasta loka-joulukuussa. Tähän on syynä se, että aikani on vienyt toiset projektit enkä ole yksinkertaisesti lukenut/kuunnellut mitään tänä aikana. En ole kuitenkaan huolissani asiasta, sillä tiedän etteivät kirjat häviä mihinkään. Joten toivon, että vuonna 2018 pääsen taas takaisin tämän rakkaan harrastukseni pariin.

Vuonna 2017 kirjoitin 57 teoksesta, joista 35 oli äänikirjoja ja 22 fyysisiä kirjoja.

Dekkarit olivat taas ykkössijalla 37 teoksella, joka on huima määrä koko vuoden kirjoista.
Näistä merkittävimpiä ovat Viveca Stenin tuotano, Håkan Nesserin tuotanto sekä Nesbon neljä teosta, joista nostan hänen uusimman Janon. Soininvaaraa kuuntelin kolmen teoksen verran ennen kuin totesin, ettei hän taita olla minua varten. Stefan Ahnheim oli ihana uusi tuttavuus jonka tuotantoon rakastuin. Leena Lehtolaiselta luin uusimman ja Kristina Ohlssonilta kuuntelin Mion bluesin. Keplerin Kaniininmetsästäjän luin samoin kuin Sipilän Syvälle haudatun. Marko Kilveltä tutustuin novelliin ja uuteen avaukseen Undertakeriin. Samuel Björk pääsi yllättämään kahdella teoksellaan, lisää jää odottamaan. Mutta ehdottomaksi ykköseksi vuoden dekkareista nousi Robert Galbraithin (J. K. Rowling) kolme teosta joiden päähenkilöt Cormoran ja Robin luikertelivat sydämeeni.

Romantiikan puolelta kuuntelin Jane Austein Neito vanhassa linnassa sekä Kristiina vuoren kolme teosta (Näkijän tytär, Neidon paula sekä Kaarnatuuli), jotka ovat myös historiallisia tarinoita. Tutustuin myös Nora Robertsin tuotantoon kolmen teoksen verran (puhdasta romantiikkaa!) ja yllätyin että pidin niistä. Suomalaisista kuuntelin Luhtasen Tähtiroolin.

Nuortenkirjoja kuuntelin/luin Anna-sarjan muodossa. Ihania!

Tietokirjoja ei ollut kuin yksi, Christian Rönnbackan Kävikö käry? mikä kyllä huvitti koko rahan edestä!

Muita, ehkä hieman sekalaisempia teoksia olivat Elena Ferranten Loistava ystäväni (äänikirja), Meyesin Kemisti, Vilénin Mangopuun alla (äänikirja) sekä Mia Vänskän Saattaja (äänikirja) sekä Tremaynen Jääkaksoset.

Kirjavuoteni oli ehkä hieman yksitoikkoinen etenkin kun vuoden kolme viimeistä kuukautta jäi täysin vaillle merkintöjä. Toivotaan kuitenkin, että ensi vuosi olisi taas hieman monipuolisempi :) Tänä vuonna uppuduin taas uusien kirjalijoiden tuotantoon (Viveca Sten, Håkan Nesser, Robert Galbraith, Stefan Ahnheim) ja kuten tapoihini kuuluu, uppoudun heihin täysin.

Äänikirjoja oli enemmän kuin tavallisia kirjoja. Tähän on syynä äänikirjojen helppous, sillä samaan aikaan voi tehdä muita asioita kuten kotitöitä tai lenkkeillä.

En edelleenkään tee lupauksia uudelle vuodelle. Toivon, että saan nauttia paljon uusien ja vanhojen kirjailijoiden tuotannosta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...